Puun korjuu energiaksi

suomi english
PUUN KORJUU ENERGIAKSI Piilota kuvaukset

Tässä laskurissa tarkastellaan metsätähteiden ja/tai runkopuun korjuun vaikutuksia metsän hiilivarastoon suuruusluokkaisesti. Tarkastelu kuvaa tilannetta, jossa metsätähteet korjataan eikä jätetä metsään lahoamaan ja/tai tilannetta, jossa runkopuu korjataan, eikä jätetä metsään kasvamaan. Tulokset ovat siten metsäbiomassan korjuun ja korjaamatta jättämisen välisiä eroja metsän hiilivarastossa.

VUOTUINEN PUUNKORJUUMÄÄRÄ

Määrittää kuinka paljon hakkuutähteitä tai runkopuuta korjataan vuodessa. Voit antaa korjuumäärän joko kuutioina (m3), hiilitonneina (t C), tai energiana (GJ).

Korjuumäärä
OSITTEIDEN OSUUDET

Voit määrittää korjattavien metsätähteiden ja pystypuun osuudet itse tai jatkaa oletusarvoilla, jotka kuvaavat karkeasti tyypillisiä metsätähteiden ja runkopuun osuuksia energiapuukertymässä.

Metsätähteet
Latvusmassan osuus korjattavasta energiapuusta (%) Kantojen osuus korjattavasta energiapuusta (%)
Runkopuu
Ensiharvennuspuun osuus korjattavasta energiapuusta (%) Kaupallisen harvennuspuun osuus korjattavasta energiapuusta (%) Päätehakkuun runkopuun osuus korjattavasta energiapuusta (%)
TARKASTELUJAKSO
Tarkastelun aloitusvuosi
KORJUUJAKSON PITUUS

Korjuujakson pituus määrittää kuinka monena peräkkäisenä vuotena energiapuun korjuuta päätehakkuun tähteistä tehdään. Tämä voi kuvata esimerkiksi voimalaitoksen oletettua käyttöikää.

Korjuujakson pituus (vuotta)
TARKASTELUJAKSON PITUUS

Tarkasteluajanjakson valinnalla voit vaikuttaa siihen, minkä mittaisen jakson ajan puun korjuun vaikutusta metsän hiilivarastoon tarkastellaan.

Tarkasteluajanjakso (vuotta)

Esimerkki: Haluamme tarkastella 50 000 m3 puuta vuodessa käyttävän, 30 vuotta toiminnassa olevan voimalan toiminnan vaikutusta metsän hiilivarastoon 100 vuoden aikajänteellä. Valitsemme tarkastelujaksoksi 100 vuotta, korjuujaksoksi 30 vuotta, vuotuiseksi puun korjuumääräksi 50 000 m3 (tai GJ tai t C), ja voimme halutessamme muokata ositteiden osuuksien oletusarvoja.

tulokset
Hiilivaraston pieneneminen metsässä korjuun seurauksena tarkastelujakson lopussa

Tämä kuvaa sitä, kuinka paljon metsän hiilivarasto on pienentynyt metsäbiomassan korjuun seurauksena tarkastelujakson lopussa. Samalla se kuvaa sitä, kuinka paljon metsän vuotuinen hiilinielu on kumulatiivisesti tarkastelujakson ajan laskettuna pienentynyt. Lukua voidaan verrata esim. jonkun toiminnon aiheuttamiin kumulatiivisiin päästöihin vastaavan jakson aikana.

Keskimääräinen vuotuinen hiilivaraston pieneneminen metsässä korjuun seurauksena tarkastelujakson yli laskettuna

Tämä kuvaa sitä, kuinka paljon metsän hiilivarasto tai hiilinielu on keskimäärin vuodessa pienentynyt tarkastelujakson aikana korjuun seurauksena. Lukua voidaan verrata esim. jonkun toiminnon aiheuttamiin vuotuisiin päästöihin vastaavan jakson aikana.

Hiilivaraston pieneneminen metsässä korjattua puun sisältämää hiilimäärää ja energiasisältöä kohden laskettuna

Tämä kuvaa sitä, kuinka paljon metsän hiilivarasto on pienentynyt tarkastelujakson lopussa (tai metsän hiilinielu on kumulatiivisesti pienentynyt tarkastelujakson aikana) tarkastelujakson aikana suhteessa metsästä korjuujakson aikana korjattuun hiilimäärään. Näin saatu dimensioton luku on muutettu myös puun energiasisältöä kohden, mitä voi verrata esimerkiksi fossiilisten polttoaineiden poltossa syntyviin CO2-päästöihin.

yksikkötulos:
Hiilivaraston vuotuinen pieneneminen metsässä puun korjuun seurauksena ajan funktiona (t CO2)

Tämä kuvaa sitä, kuinka paljon metsän hiilivarasto pienenee edellisvuodesta tarkastellun puunkorjuun seurauksena ajan funktiona. Varaston vuotuinen pieneneminen (positiivinen arvo) rinnastuu vuotuisiin päästöihin ja vältetty varaston pieneneminen (negatiivinen arvo) vältettyihin vuotuisiin päästöihin puun korjuun seurauksena.

© SYKE
Laskennan lähtöoletukset

Menetelmäkuvaus

Suunnitellut ryhmäpäällikkö Sampo Soimakallio, erikoistutkija Laura Saikku ja tutkija Jari Niemi, toteuttanut erityisasiantuntija Janne Pesu