2007-2030
Kuntien kasvihuonekaasupäästöjen skenaariotyökalu
Tässä kuntien ilmastotoimien vaikutusarviointityökalussa (KILTOVA) esitetään rakennusten energiankulutukseen liittyvien khk-päästövähennystoimenpiteiden vaikutuksia aluetalouteen. Aluetaloudelliset vaikutukset on mallinnettu alueellisilla panos-tuotosmalleilla. Maakuntamalleilla lasketut aluetalousvaikutukset kohdistetaan kuntiin niiden toimialarakenteiden erikoistumisen perusteella. Maakuntaan kohdistuvat vaikutukset kuvaavat kuntaan kohdistuvia työllisyysvaikutusten enimmäismääriä tilanteessa, jossa kaikki investointihyödykkeet välituotteineen voidaan hankkia kunnan alueelta.
Pienhiukkasten aiheuttamat terveyshaittakustannukset on sisällytetty tieliikenteen sekä puun pienpolton osalta. Tieliikenne sisältää pakokaasu- ja katupölypäästöt. Työkalussa on korostettu vaaleansinisellä taustavärillä osiot, joihin on lisätty terveys- tai talousvaikutusten arviointi. Pienhiukkasten vaikutusten tarkastelu ulottuu 10–20 km etäisyydelle päästölähteistä. Tarkastelu ei sisällä kaukokulkeutuvien tai kunnan ulkopuolisten päästöjen terveysvaikutuksia.
KILTOVA-työkalun laskentaperiaatteet löydät täältä: menetelmäkuvaus.
Skenaarion päästövähennysprosentti kuvaa päästövähenemää vertailuvuoden ja tavoitevuoden välillä, sisältäen jo toteutuneen päästökehityksen vuoteen mennessä sekä vuoden jälkeen erilaisin toimenpitein toteutettavat päästövähennykset. Työkalussa asetettavat toimenpiteet toteutetaan vuoden jälkeen, mutta asetettuun tavoitevuoteen mennessä.
Työkalussa tarkastellaan ALas-laskentajärjestelmän Hinku-laskentasääntöjen mukaisia käyttöperäisiä kasvihuonekaasupäästöjä.
Skenaariotyökalun laskentaperiaatteet löydät täältä: menetelmäkuvaus.
Tavoitteet - muutos lataa uuden perusskenaarion (valinnat nollaantuu)
Väkiluvun muutos
Rakennuskannan kerrosalan muutos
Olemassa olevan rakennuskannan energiatehokkuuden parantaminen
Arvioi ensiksi, kuinka suuressa osassa pientaloja, rivitaloja, kerrostaloja ja muita rakennuksia toteutetaan energiaremontti tavoitevuoteen mennessä. Tämän jälkeen arvioi, kuinka suuressa osassa energiaremontoiduista kohteista tehdään suppea (n.10 % energiansäästö) tai laaja energiaremontti (n. 50 % energiansäästö). Lämmitystapamuutokset eivät sisälly energiaremontteihin, vaan lämmitystapamuutokset käsitellään seuraavassa osiossa.
Energiatehokkuusremonteille on määritetty kustannustasot suppealle sekä laajalle energiaremontille eri rakennustyypeissä. Suppeat sekä laajat on muodostettu riittävän energiansäästötason saavuttavista remonttikokonaisuuksista, ja kustannukset on määritetty yksittäisten remonttitoimenpiteiden perusteella.
Olemassa olevien rakennusten lämmitystapamuutokset
Arvioi ensiksi, kuinka suuressa osassa öljy- ja sähkölämmitteisistä rakennuksista vaihdetaan lämmitystapaa. Tämän jälkeen arvioi, kuinka suuressa osassa kohteista siirrytään kaukolämpöön tai lämpöpumppuratkaisuihin. Arvioi myös, kuinka suuri osa kaukolämmitteisistä rakennuksista siirtyy lämpöpumppuratkaisuihin. Lämpöpumppuratkaisut sisältävät maalämpö- ja ilmavesilämpöpumput.
Olemassa olevan rakennuskannan lämmitystapamuutoksille määritettiin kustannusarviot eri talotyypeissä. Lämpöpumput sisältävät 50 % maalämpöpumppuja ja 50 % ilmavesilämpöpumppuja. Maalämpöpumppujen hankintakustannukset jaetaan kolmeen osaan: laitteistoon, pumpun asennustyöhön ja porakaivon poraukseen. Ilmavesilämpöpumppujen investoinnit koostuvat laitteistojen hankinnasta ja asennustyöstä. Lämpöpumppujen laitehankinnoista alueelle kohdistuu myynnin kate. Kaukolämpöön siirtymisen kustannukset koostuvat kaukolämpöverkkoon liittymisen hinnasta ja työpanoksesta rakennustyypin mukaan. Öljylämmitystä korvattaessa hankintakuluihin lisätään myös laitteiston purku- ja kierrätyskulut.
Uudisrakennusten energiatehokkuus
Uudisrakennuksien energiatehokkuutta säädellään rakennusmääräyksin. Arvioi ensiksi, kuinka suuri osa uusista rakennuksista rakennetaan määräystason vaatimusten mukaisesti tai määräystasoa energiatehokkaammaksi. Tämän jälkeen arvioi, kuinka suuri osa määräystasoa energiatehokkaammista rakennuksista rakennetaan hieman tai paljon määräystasoa paremmin.
Rakennusmääräyksiä energiatehokkaammalle rakentamiselle on määritetty keskimääräiset kustannustiedot eri rakennustyypeissä. Kustannukset on määritetty erikseen hieman tai paljon määräystasoa paremmalle rakentamiselle.
Uudisrakennusten lämmitystavat
Arvioi, kuinka suuri osa uudisrakennuksista liitetään kaukolämpöverkkoon ja kuinka suuri osa lämmitetään lämpöpumpuilla. Lämpöpumppuratkaisut sisältävät maalämpö- ja ilmavesilämpöpumput.
Uudisrakennusten lämmitystapojen vaihdoille on määritetty keskimääräiset kustannustiedot maakunnittain. Samoja kustannustietoja käytetään kaikkiin eri rakennustyyppeihin.
Kaukolämmön lähteet
Arvioi kaukolämmöntuotannon lämmönlähdejakauma tavoitevuonna.
Kulutussähkö
Arvioi kulutussähkön käyttö tavoitevuonna. Kulutussähkö sisältää rakennusten muun kuin lämmityssähkön käytön.
Lisälämmitys puulla
Arvioi puulla tehtävän lisälämmityksen muutos kunnassa. Sisältää asuinrakennusten lisälämmityksen takoilla ja muilla tulisijoilla pois lukien kiukaat. Ei sisällä vapaa-ajan rakennusten puunpolttoa.
Puun käyttö lisälämmitykseen vaikuttaa pienhiukkaspäästöihin sekä kiinteistöjen muun lämmitysenergian tarpeeseen. Puun pienpolton ilmanlaatua heikentävä vaikutus on tyypillisesti suurin tiiviissä pientalovaltaisissa taajamissa. Puun pienpolton kasvihuonekaasupäästöjä ei erotella ALas-laskennassa, jossa puu biopolttoaineena on hiilidioksidin osalta nollapäästöistä.
Henkilöautojen ajosuorite
Henkilöautojen ajosuorite vaikuttaa syntyviin PM2,5- päästöihin ja niistä aiheutuviin terveyshaittakustannuksiin. PM2,5- päästöihin lasketaan mukaan sekä pakokaasu- että katupölypäästöt.
Enintään 250 metrin etäisyydellä lähimmästä päivittäistavarakaupasta asuvan väestön osuus (%)
Enintään 250 metrin etäisyydellä lähimmästä linja-autopysäkistä asuvan väestön osuus (%)
Linja-autojen katuajosuorite (milj. km)
Työmatkojen keskimääräinen pituus (km)
Asemakaavoitetun alan osuus kunnan pinta-alasta (%)
Taajamaväestön määrä per taajamien pinta-ala (taajamaväestö / km2)
Muiden ajoneuvojen ajosuorite
Ajosuoritteet vaikuttavat syntyviin PM2,5- pakokaasupäästöihin ja niistä aiheutuviin terveyshaittakustannuksiin. PM2,5- päästöihin lasketaan mukaan sekä pakokaasu- että katupölypäästöt.
Henkilöautojen käyttövoimat
Käyttövoimien muutos vaikuttaa polttoaineista syntyviin PM2,5- pakokaasupäästöihin sekä niistä aiheutuviin terveyshaittakustannuksiin. Käyttövoimien muutos ei vaikuta ajosuoritteeseen, minkä vuoksi katupölypäästöt eivät muutu. Katupölypäästöt ovat työkalussa kaikilla käyttövoimilla yhtä suuria.
Linja-autojen käyttövoimat
Käyttövoimien muutos vaikuttaa polttoaineista syntyviin PM2,5- pakokaasupäästöihin sekä niistä aiheutuviin terveyshaittakustannuksiin. Käyttövoimien muutos ei vaikuta ajosuoritteeseen, minkä vuoksi katupölypäästöt eivät muutu. Katupölypäästöt ovat työkalussa kaikilla käyttövoimilla yhtä suuria.
Katuliikenteen linja-autojen käyttövoimat
Tieliikenteen linja-autojen käyttövoimat
Pakettiautojen käyttövoimat
Käyttövoimien muutos vaikuttaa polttoaineista syntyviin PM2,5- pakokaasupäästöihin sekä niistä aiheutuviin terveyshaittakustannuksiin. Käyttövoimien muutos ei vaikuta ajosuoritteeseen, minkä vuoksi katupölypäästöt eivät muutu. Katupölypäästöt ovat työkalussa kaikilla käyttövoimilla yhtä suuria.
Kuorma-autojen käyttövoimat
Käyttövoimien muutos vaikuttaa polttoaineista syntyviin PM2,5- pakokaasupäästöihin sekä niistä aiheutuviin terveyshaittakustannuksiin. Käyttövoimien muutos ei vaikuta ajosuoritteeseen, minkä vuoksi katupölypäästöt eivät muutu. Katupölypäästöt ovat työkalussa kaikilla käyttövoimilla yhtä suuria.
Biokaasu
Eläimet
Arvioi nautojen, sikojen ja siipikarjan määrissä tapahtuvia suhteellisia muutoksia. Vertailuvuotena on vuosi . Arvioi myös, millä osalla naudoista käytetään niin sanottua ilmastorehua ruokinnassa.Ilmastorehulla tarkoitetaan rehua, johon on lisätty märehtijöiden ruuansulatuksen metaanintuotantoa vähentävää lisäainetta, kuten 3-nitrooksipropanoli (3-NOP).
Eläinten määrä vaikuttaa eläinten ruuansulatuksesta ja lannankäsittelystä peräisin oleviin metaani- ja dityppioksidipäästöihin. Yksi- ja monivuotisten viljelykasvien pinta-alaosuuksiin eläinmäärämuutoksilla ei skenaariotyökalussa ole vaikutusta.
Lannoitteet
Turvepellot
Turvepeltojen viljelyn päästöihin vaikuttaa viljelykasvi ja -tapa (yksivuotinen, monivuotinen, viljelemätön), sekä myös pohjaveden pinnan korkeus. Turvepellot ennallistamalla eloperäisen aineksen hajoamisesta kuten myös viljelykasvien kasvinjäänteiden hajoamisesta aiheutuvat dityppioksidipäästöt loppuvat kokonaan.
Arvioi ensin, mikä osuus yksi- tai monivuotisilla viljelykasveilla olevista taikka viljelemättömistä pelloista ennallistetaan. Sen jälkeen arvioi, miten eri viljelykasvien ja -tapojen suhteelliset osuudet jäljelle jäävällä turvepeltoalalla voisivat muuttua. Lopuksi arvioi, millä osalla monivuotisilla viljelykasveilla olevista tai viljelemättömistä pelloista pohjaveden pintaa nostetaan eloperäisen aineksen hajoamisen hidastamiseksi (kosteikkoviljely; pohjaveden pinta 30 cm maanpinnan alapuolella).
Tässä vaiheessa skenaariotyökalu huomioi pelkästään turvepeltojen dityppioksidipäästöissä tapahtuvia muutoksia. Muutoksilla on vaikutuksia myös maaperän hiilivarastoon ja erityisesti ennallistamisen kohdalla myös metaanipäästöihin: ennallistamisen myötä turvepellot muuttuvat hiililähteestä hiilinieluksi, mutta samalla niistä alkaa vapautua ilmakehään metaania. Nämä tullaan huomioimaan skenaariotyökalussa siinä vaiheessa, kun maankäyttöä ja sen muutoksia koskevat päästötiedot saadaan kuntien ja alueiden kasvihuonekaasupäästölaskentaan mukaan.